Liikennemerkit ovat yleisin liikenteen ohjaustapa.
Liikenneturva kertoo merkkien ulkoisen olemuksen, värin ja muodon ilmaisevan millaista sanomaa tienkäyttäjälle halutaan välittää. Kannallaan olevat kolmiot ovat varoitusmerkkejä, punakeltaiset pyöreät merkit kieltävät tai rajoittavat ja siniset pyöreät ovat määräysmerkkejä. Seitsemän merkin ryhmä, jossa on eri muotoisia ja värisiä merkkejä, kuuluu etuajo-oikeus ja väistämismerkkeihin.
Hämmennystä aiheuttavat yleensä liikennemerkin lisäkilvet.
Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jos liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta täytyy selventää. Lisäkilvellä voidaan kertoa myös merkin vaikutusalue tai voimassaoloaika.
Pysäköintisakko on ikävä yllätys autoilijalle
Pysäköintivirhemaksulta ei aina voida välttyä, varsinkaan vierailla kulmilla tai kiireessä liikuttaessa. Joskus parkkisakko – eli viralliselta nimeltään pysäköintivirhemaksu – aiheutuu siitä, että autoilija ei ymmärrä, mitä pysäköintiä koskevat liikennemerkit tarkalleen ottaen tarkoittavat. Aina vika ei ole kuitenkaan ratin takana, sillä monista merkeistä koostuvat merkinnät ovat vaikeaselkoisia.
Liikennemerkeistä vastaa kunnan liikennesuunnittelu ja niiden noudattamista valvoo kunnallinen pysäköinninvalvonta. Pysäköintivalvonnasta annetussa laissa pysäköintivirhemaksun suuruudeksi on määritelty 20 euroa, mutta kuten useat autoilijat hyvin tietävät, on sakko usein paljon korkeampi. 20 eurosta voidaan poiketa sisäministeriön asetuksella.
Kunnat voivat säätää 20 euroa korkeammasta pysäköintivirhemaksusta, jos katsovat, että se on liikenteen tiheydestä, paikoitustilojen niukkuudesta, pysäköintivirheiden määrästä, liikenteen sujuvuudesta tai muista liikenteellisistä syistä perusteltua.
Lahden pysäköinnintarkastuksen kenttäesimies Petri Merdell kertoo, että pysäköintivirhemaksut suhteutetaan kaupungin koon mukaan ja ne liikkuvat yleisimmin 50–80 euron välimaastossa. Virhemaksuissa voi olla myös kaupungin sisäisiä hintaeroja riippuen siitä, onko pysäköintivirhe tapahtunut ydinkeskustassa vai kaupungin laitamilla.
”Yleisin virhemaksun peruste on maksamattomuus, eli joko pysäköintimaksua ei ole suoritettu tai pysäköintiaika on ylittynyt”, Merdell kertoo.
Yksityiselle alueelle pysäköinti ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Yksityisalueella kuten taloyhtiöiden, yritysten tai muiden kiinteistöjen alueella, pysäköintiä valvovat usein yksityiset pysäköinnin valvojat. Virheellisestä tai luvattomasta pysäköinnistä voi seurata täten yksityisen pysäköintiä valvovan yrityksen määräämä valvontamaksu, jonka suuruudesta sekä perusteista on ilmoitettu pysäköintipaikan yhteydessä.
”On olemassa alueita, joiden välissä menee juuri kunnallisen ja yksityisen pysäköintivalvonnan raja. Tällöin ihmiset saattavat kunnallisen pysäköinnintarkastajan paikalle sattuessa tiedustella virhemaksun perusteita. Emme kuitenkaan voi ottaa näihin kantaa, vaan autoilijan tulee kääntyä aina kyseisen, yksityisoikeudellisen valvontamaksun määränneen tahon puoleen”, Merdell tarkentaa.
Pysäytä ja pysäköi turvallisesti oikeaan paikkaan
Liikenneturva muistuttaa, että myös pysäköinnissä turvallisuuden on oltava etusijalla. Jalkakäytävä, tai pyörätie eivät ole autojen pysäyttämis- tai pysäköintipaikkoja. Myös risteysalueilla ja suojatien läheisyydessä pysäköinnin säännöt pitää tuntea.
Ajoneuvon saa pysäyttää tilapäisesti jalkakäytävälle tai pyörätielle erityistä varovaisuutta noudattaen, mutta vain pakottavassa tarpeessa kuormaamista, ajoneuvoon nousemista tai siitä poistumista varten.
Pysäköinti vasemmalle puolelle on myös yleistynyt kaksisuuntaisilla kaduilla sen astuessa voimaan kesällä 2020. Vasemmalle puolelle tietä saa pysäyttää tai pysäköidä taajamissa, kun se ei vaaranna eikä haittaa muuta liikennettä.
Suojatien läheisyys on otettava huomioon aina – pysäköi sitten oikealle tai vasemmalle. Näkyvyys suojatielle ei saa peittyä. Pohdintaa aiheuttaa erityisesti viiden metrin sääntö ja se, mistä suunnasta tämä lasketaan.
”Viiden metrin pysäköintimatka lasketaan ennen suojatietä aina varsinaisen ajosuunnan mukaisesti”, Merdell tarkentaa. Näkyvyys suojatielle ei saa siis peittyä ajokaistaa ajavien näkökulmasta.
Risteysalueelle parkkeeraamisessa on oltava tarkkana. Pysäköinti on kiellettyä risteyksessä sekä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla.
Merdell muistuttaakin, että selonottovelvollisuus on aina pysäköijällä. Varmuudeksi kannattaa siis tarkistaa kadun päässä olevat merkit.
”Hyvä muistutus on myös, että pysäköintikieltoalue -liikennemerkki koskee aina molempia puolia katua, ei vain merkin puolta”, Merdell vinkkaa.
Pää pyörällä pysäköintimerkkien lisäkilvistä?
Pysäköinnin sallivien tai kieltävien merkkien yhteyteen on usein sijoitettu lisäkilpiä, jotka antavat oleellista tietoa kyseisessä paikassa pysäköinnistä. Hyvä muistisääntö on, että merkki merkitsee ja lisäkilpi tai -kilvet tarkentavat merkintää.
Lisäkilvillä voidaan ilmoittaa esimerkiksi merkin vaikutusalue, pysäköintitapa, pysäköinnin aikarajoitus, pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ja pysäköinnin maksullisuus sekä näiden voimassaoloaika arkisin, lauantaisin, sunnuntaisin sekä pyhinä.
Pysäköintikieltomerkin mukana oleva lisäkilpi, jossa tarkennuksena on ilmoitettu metrimäärä, aiheuttaa Merdellin mukaan usein sekaannusta ja myös pysäköintivirhemaksujen oikaisupyyntöjä.
”Autoilijan voi olla vaikea hahmottaa ilmoitettua metrimäärä. Myös nuolimerkinnät saattavat sekoittua. Jos nuoli osoittaa ylöspäin, merkin vaikutus alkaa siitä kohdasta. Nuolen osoittaessa alaspäin, merkin vaikutus päättyy juuri siihen kohtaan”, Merdell kertoo.
Kaikkien lisäkilpien merkitykset voit tarkistaa Väyläviraston sivuilta.
Saako parkkikiekon aikaa siirtää pysäköinnin aikana? Onko parkkikiekko pakollinen?
Jokainen autoilija on varmasti miettinyt parkkikiekon ajan asettamista oikein. Pysäköinnin alkamisajaksi on merkittävä aika, jolloin ajoneuvo pysäköidään. Alkamisajaksi on lupa merkitä pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolituntinen. Jos auton pysäköi esimerkiksi klo 13.40, pysäköintikiekon saa merkitä tasan kello kahteen, sillä se on pysäköinnin alkamisesta seuraava tasatunti. Alkamisaikaa ei saa pysäköintikiekon käyttövelvollisuuden voimassaoloaikana muuttaa, vaan autoa tulee siirtää.
Uusi tieliikennelaki ei velvoita enää pysäköintiajan ilmoittamista parkkikiekolla. Saapumisaika tulee ilmoittaa ”selkeästi havaittavalla tavalla”. Pysäköintiajan voi merkitä virallisen parkkikiekon sijasta vapaammin esimerkiksi kirjoittamalla saapumisajan paperilapulle.
”Joskus näkee esimerkiksi lasten askartelemia parkkikiekkoja, joita on saatu isänpäivälahjaksi. Nekin ovat täysin päteviä, kunhan ajan pystyy erottamaan selkeästi”, Merdell tarkentaa.
Yleisimmin kolareita sattuu parkkipaikoilla
Parkkipaikalla tai parkissa olevalle autolle sattuvat kolhut ovat yleisimpiä autojen vaurioita. Lue Awux-artikkelista, kuinka toimia parkkipaikkakolhun sattuessa.
Tehtävämme on auttaa sinua kaikissa autovaurioihin liittyvissä asioissa. Löydä lähin Awux-korjaamosi täältä.